"Perustuslakivaliokunta esittää yksimielisesti, että entistä pääministeri Matti Vanhasta (kesk.) vastaan ei nosteta syytettä valtakunnanoikeudessa. Valiokunta katsoo, että Vanhanen on rikkonut tuottamuksellisesti virkavelvollisuuttaan, mutta menettely ei ole ollut törkeän huolimatonta, eikä perustuslain syyksiluettavuusvaatimus sen vuoksi täyty."
Lähde: Yle.fi/uutiset 16.2.2011
Miäti tarkkaan, ketä äänestät/jos äänestät, seuraavis eruskuntavaaleis...
keskiviikko, 16. helmikuuta 2011
sunnuntai, 16. tammikuuta 2011
Päiväkirjast
Helmikuu 2003
Helmikuu 1.
Lunt satta. Lumi o sit kaunist. Luanto tule kauni valkoseks ja miäl piristy, ku ei ol enä niin pimmiä. Mää tei vaimol ja itellen kuuma rommitoti ja mee istutti ikkuna ääre kattoma hiutaleitte leijumist maaha. Tosi kaunist.
Helmikuu 2.
Mää heräsi ja kattosi akkunast ulos. Koko maisemam peitti uusi puhtavalkone lumi. Hiano näky. Jokasella puul ja penssal o valkone kaapu. Mää tei talven lumityä ja nauti joka kolallisesta.. Mää kolasi sekä piha et jalkkäytävä. Myähemmi päiväl teknise virasto aura auras tiä ja tyäns lume porti ette. Kuljettaja naureskel mul ja vilkutti. Määki vilkuti hänel ja kolasi porti erusta taas auk.
Helmikuu 3.
Viime yän sato vaja 15 sentti lunt ja pakkast o pari astet. Pihakoivuist katkes muutama oksa lumem painost. Mää tei lumityä ja taas ku mää sai tyäv valmiks, tul aura-auto. Lumi ol täl kertta ruskanharmat.
Helmikuu 4.
Sää lauhtus, lumi suli sohjoks, ja se jäätys liukkaks, ku pakkane taas laski. Kaatusin perssellen jalkkäytäväl. 22 euro poliklinikkamaksu, mut onneks mittä ei ollu poikki. Sääennustus lupas lissä lunt.
Helmikuu 5. Yhä kylmä. Mää myi vaimo auto ja osti maasturi, et hää päässe töihi. Auto liukus kuitenki päi kairet ja oikkia etukulma men aika pahaste kassa. Viime yän sato reilu 15 sentti lunta. Molemma auto ova iha sualas ja kuras. Tiaros lumitöit tänämpä. Se perkele aura ajo meijä ohitte kaks kertta.
Helmikuu 6.
10 astet pakkast. Lissä tota perhana lunt. Pihal ei ol yhtä puut tai pensast, mikä ei olsis vahinkoittunu. Sähkö ol poikki melkke koko yä. Mää yriti pittä talo lämpimänä kynttilöil ja pensalämmittimel, joka kylläki roiskas hiuka yli, syttys tule ja ol poltta koko talo. Mää sai onneks matol tukahrutettu liäki, mut mää sai toise aste palovammoi kässisän ja silmäripse ja kulmakarva palova. Auto karkas käsist matkal poliklinikal ja hajosi lunastuskuntto.
Helmikuu 7.
Tota vitunperkele valkost paska tule koko aja. Kaik perkele vaatte pitäsis olla pääl, jos halu käyrä postlaatikol. Jos mää saa kässisän sen saatanan kusipää, mikä aja tota aura-auto, niin mää revi silt syräme rinnast. Se o varma kulmantaka kytikses ja orotta, ku mää saa jalkkäytävä puhtaks! Sähkö ova viäl pois. Vesijohto jäätys ja näyttä silt, ettei katto kest lume paino.
Helmikuu 8.
Saatana, 12 perkelee sentti uut vitu lunt ja vitu ränttä ja vitu jäät, ja herra yksin tiättä mitä paska sitä taivast viime yän tul. Mää yriti ossu aura-auto kuljettaja jäähakul, mut see pääs pakko. Vaimo jätti mun. Auto ei lähre käyntti. Mää luule, et muust o tulos lumisokkia. En pysty liikuttama varppaitan. En ol nähny aurinkko montte viikko .Ennusteis luvata lissä lunt. Viima tekke ilma purevaks.
Perkele, mää muuta Espanjaa. Vitutta nii perkeleste! Saatana lumi ja koko talvi.
(Julkastu aikasemmi Pauli Lahtise Täysin Turhil Kotisivuil helmikuus 2003)
Helmikuu 1.
Lunt satta. Lumi o sit kaunist. Luanto tule kauni valkoseks ja miäl piristy, ku ei ol enä niin pimmiä. Mää tei vaimol ja itellen kuuma rommitoti ja mee istutti ikkuna ääre kattoma hiutaleitte leijumist maaha. Tosi kaunist.
Helmikuu 2.
Mää heräsi ja kattosi akkunast ulos. Koko maisemam peitti uusi puhtavalkone lumi. Hiano näky. Jokasella puul ja penssal o valkone kaapu. Mää tei talven lumityä ja nauti joka kolallisesta.. Mää kolasi sekä piha et jalkkäytävä. Myähemmi päiväl teknise virasto aura auras tiä ja tyäns lume porti ette. Kuljettaja naureskel mul ja vilkutti. Määki vilkuti hänel ja kolasi porti erusta taas auk.
Helmikuu 3.
Viime yän sato vaja 15 sentti lunt ja pakkast o pari astet. Pihakoivuist katkes muutama oksa lumem painost. Mää tei lumityä ja taas ku mää sai tyäv valmiks, tul aura-auto. Lumi ol täl kertta ruskanharmat.
Helmikuu 4.
Sää lauhtus, lumi suli sohjoks, ja se jäätys liukkaks, ku pakkane taas laski. Kaatusin perssellen jalkkäytäväl. 22 euro poliklinikkamaksu, mut onneks mittä ei ollu poikki. Sääennustus lupas lissä lunt.
Helmikuu 5. Yhä kylmä. Mää myi vaimo auto ja osti maasturi, et hää päässe töihi. Auto liukus kuitenki päi kairet ja oikkia etukulma men aika pahaste kassa. Viime yän sato reilu 15 sentti lunta. Molemma auto ova iha sualas ja kuras. Tiaros lumitöit tänämpä. Se perkele aura ajo meijä ohitte kaks kertta.
Helmikuu 6.
10 astet pakkast. Lissä tota perhana lunt. Pihal ei ol yhtä puut tai pensast, mikä ei olsis vahinkoittunu. Sähkö ol poikki melkke koko yä. Mää yriti pittä talo lämpimänä kynttilöil ja pensalämmittimel, joka kylläki roiskas hiuka yli, syttys tule ja ol poltta koko talo. Mää sai onneks matol tukahrutettu liäki, mut mää sai toise aste palovammoi kässisän ja silmäripse ja kulmakarva palova. Auto karkas käsist matkal poliklinikal ja hajosi lunastuskuntto.
Helmikuu 7.
Tota vitunperkele valkost paska tule koko aja. Kaik perkele vaatte pitäsis olla pääl, jos halu käyrä postlaatikol. Jos mää saa kässisän sen saatanan kusipää, mikä aja tota aura-auto, niin mää revi silt syräme rinnast. Se o varma kulmantaka kytikses ja orotta, ku mää saa jalkkäytävä puhtaks! Sähkö ova viäl pois. Vesijohto jäätys ja näyttä silt, ettei katto kest lume paino.
Helmikuu 8.
Saatana, 12 perkelee sentti uut vitu lunt ja vitu ränttä ja vitu jäät, ja herra yksin tiättä mitä paska sitä taivast viime yän tul. Mää yriti ossu aura-auto kuljettaja jäähakul, mut see pääs pakko. Vaimo jätti mun. Auto ei lähre käyntti. Mää luule, et muust o tulos lumisokkia. En pysty liikuttama varppaitan. En ol nähny aurinkko montte viikko .Ennusteis luvata lissä lunt. Viima tekke ilma purevaks.
Perkele, mää muuta Espanjaa. Vitutta nii perkeleste! Saatana lumi ja koko talvi.
(Julkastu aikasemmi Pauli Lahtise Täysin Turhil Kotisivuil helmikuus 2003)
maanantai, 10. tammikuuta 2011
Kätevä ja halpa PERUNATREENI
* Viikko 1
Ota kilon perunapussi kumpaankki kätte. Asetu haara-asentto ja pirä
käret pusseines kiinni kyljissäs. Nosta käret varovaste sivul kunnes
nee ova suarina vaakatasos. Yrit pysytellä asennos 30 sekuntti.
Laske käret ja toista liike. Tee harjotus viiko aja joka päivä.
* Viikko 2
Tee sama harjoitus päivittäi, mut kahren kilo perunapusseil.
* Viikko 3
Jatka treeni 5 kilo perunapusseil.
* Viikko 4
Alot uus kiarros yhren kilo perunapusseil, mut laita nyy
pari peruna kumppaanki pussi.
Ota kilon perunapussi kumpaankki kätte. Asetu haara-asentto ja pirä
käret pusseines kiinni kyljissäs. Nosta käret varovaste sivul kunnes
nee ova suarina vaakatasos. Yrit pysytellä asennos 30 sekuntti.
Laske käret ja toista liike. Tee harjotus viiko aja joka päivä.
* Viikko 2
Tee sama harjoitus päivittäi, mut kahren kilo perunapusseil.
* Viikko 3
Jatka treeni 5 kilo perunapusseil.
* Viikko 4
Alot uus kiarros yhren kilo perunapusseil, mut laita nyy
pari peruna kumppaanki pussi.
sunnuntai, 2. tammikuuta 2011
Vuare vaihtumisest
Tänämpäiväses Kunnavaivases ol juttu uure vuare vaihtumise mystiikast ja uskomuksist. Mut paras siin jutus ol kumminki otsikko: "Jos uunnavuonna on lunta katolla, niin sit on maaskin" !!
perjantai, 24. joulukuuta 2010
Jouluevankeliumi Turu murttel
Sihe aikka anto keisari Aukustus käsky, et koko valtakkunnas tarttis ruvetak kokkoma vero. Tämä veronkokkomine oli ensmäine sentyyppine, ja se tapahtus sillon kun Kyrenius oli Syyrias maaherra.
Ja nii sit kaikki meni omin kaupunkeihis , et heijä voittim panna ylös verolistoihi. Joosefki lähti sit kans Kalileast, Nasaretin kaupunkist ja meni maksama veros Juurea Raavirin kaupunkki, minkä nimi oli Peetlehem; näi hän teki sentähren, kun hän oli Raavirin kans sukku. Hän meni sinne yhres Marja-morssiames kans, ku oli sillo jo pikkassimpäi.
Ja sit ku he oli siäl, ni kävi simmottis, et Marja synnyttämise aika rupes olema aika lähel, ja nii hänet sit syntys poika, mikä oli häne ensmäises.
Marja sitos palan kapalo ja pani häne makkama seimesse, ku kestikiavaris ei ollu yhtän tyhjä huanet.
Sill samal aluel oli yäl lampattem paimeni siin kerol vahtimas lamppaitas. Ja sit yhtäkki heijä eressäs seisos Herra enkeli, ja Herra valo paisto heijä ympärilläs, ja paimenet rupes pelkkämä. Mut sit enkeli sanos heil: "Ei kannatap peljätä, mää ilmotan teil oikke aika ilose assia, ja siit o ilo kaikil.
Tänäpän teil o syntyny Raavirin kaupunkis Vapahtaja. Hän on Kristus, meijä Herra.
Ja teil on tämmöne merkki: te löyrätte mukulan ku makka kapalos seimes."
Ja siinsamas enkeli ympäril oli taivast tullu sotaväkke ku kehus Jumala ja huusi tämmöttös: "Kaikki kunnia Jumalal korkeures ja rauha kaikil ihmisil maam pääl ketä vasta Hänel ei ol yhtäkä paha sana."
Ku enkelit oli mennyt takasin taivasse, nim paimenet rupes keskenäs ihmettelemä:" Tarttis vissi lähte Peetlehemin kattoma, et mitä siäl oikke on tapahtunu ja mitä Herra äsken oike meil mahto ilmotta.
Ja he lähtiki siit aika äkki ja sit he löysivä Marja ja Joosefi ja sem mukulan ku makas seimes. Ja sit kun he huamasivat tämä, ni he rupesivak kertoma niit jutui, ku he oli siit mukulast aikasemmin kuullu.
Kaikki nee ku kuulivap paimenitte jutut ihmettelivä, et mitä oikke oli tapahtunu. Mut Marja pisti kaikki jutut miälesses ja ajatteli niit sit yksinäs.
Paimenet lähti takasi ja kehus ja kiitti Jumalatas siit kaikest, mitä he oliva nähny ja kuullu. Ja kaikki oli menny niinku heil oli alust saakka sanottuki.
(Julkastu mm. Täysin Turhil Kotisivuil joulukuus 2004)
Ja nii sit kaikki meni omin kaupunkeihis , et heijä voittim panna ylös verolistoihi. Joosefki lähti sit kans Kalileast, Nasaretin kaupunkist ja meni maksama veros Juurea Raavirin kaupunkki, minkä nimi oli Peetlehem; näi hän teki sentähren, kun hän oli Raavirin kans sukku. Hän meni sinne yhres Marja-morssiames kans, ku oli sillo jo pikkassimpäi.
Ja sit ku he oli siäl, ni kävi simmottis, et Marja synnyttämise aika rupes olema aika lähel, ja nii hänet sit syntys poika, mikä oli häne ensmäises.
Marja sitos palan kapalo ja pani häne makkama seimesse, ku kestikiavaris ei ollu yhtän tyhjä huanet.
Sill samal aluel oli yäl lampattem paimeni siin kerol vahtimas lamppaitas. Ja sit yhtäkki heijä eressäs seisos Herra enkeli, ja Herra valo paisto heijä ympärilläs, ja paimenet rupes pelkkämä. Mut sit enkeli sanos heil: "Ei kannatap peljätä, mää ilmotan teil oikke aika ilose assia, ja siit o ilo kaikil.
Tänäpän teil o syntyny Raavirin kaupunkis Vapahtaja. Hän on Kristus, meijä Herra.
Ja teil on tämmöne merkki: te löyrätte mukulan ku makka kapalos seimes."
Ja siinsamas enkeli ympäril oli taivast tullu sotaväkke ku kehus Jumala ja huusi tämmöttös: "Kaikki kunnia Jumalal korkeures ja rauha kaikil ihmisil maam pääl ketä vasta Hänel ei ol yhtäkä paha sana."
Ku enkelit oli mennyt takasin taivasse, nim paimenet rupes keskenäs ihmettelemä:" Tarttis vissi lähte Peetlehemin kattoma, et mitä siäl oikke on tapahtunu ja mitä Herra äsken oike meil mahto ilmotta.
Ja he lähtiki siit aika äkki ja sit he löysivä Marja ja Joosefi ja sem mukulan ku makas seimes. Ja sit kun he huamasivat tämä, ni he rupesivak kertoma niit jutui, ku he oli siit mukulast aikasemmin kuullu.
Kaikki nee ku kuulivap paimenitte jutut ihmettelivä, et mitä oikke oli tapahtunu. Mut Marja pisti kaikki jutut miälesses ja ajatteli niit sit yksinäs.
Paimenet lähti takasi ja kehus ja kiitti Jumalatas siit kaikest, mitä he oliva nähny ja kuullu. Ja kaikki oli menny niinku heil oli alust saakka sanottuki.
(Julkastu mm. Täysin Turhil Kotisivuil joulukuus 2004)
torstai, 23. joulukuuta 2010
Savolaenen joolu-uatto
Uattouamuna herättään ja sitten myö syyvvään. Sitten juuvvaan kahvit ja sitten myö männään torille ja sitten myö syyvvään lihalörtsyt.
Sitten ostettaan joolukuus ja syyvvään munkkipossut. Sitten myö tuuvvaan kuus sissään ja juuvvaan päeväkahvit, koristellaan kuus ja sitten myö syyvvään.
Sitten Suomen Turku julistaa jooluraahan ja sitten myö syyvvään ja otettaan joolulökit ja sen piälle vähä syyvvään. Sitten naesväki lähtöö käämmään haovvoilla ja myö isän kansa sillä aekoo syyvvään ja ku naesväki tulloo takasin niin myö haokattaan väljpalloo.
Sitten myö kylypee ropsaatettaan joolusaanassa ja syyvvään joolumakkarroo, juuvvaan saanakahvit ja syyvvään pipaarit. Sitten myö outellaan jooluaterijjoo ja syyvvään outellessa parj kinkkuvoeleipee. Sitten syyvvään jooluateria ja juuvvaan piälle torttukahvit ja sitten myö leekittään joolukuusen ympärillä ja sitten myö syyvvään.
Sitten kyttäellään joolupukkia ja napostellaan pähkinöetä. Sitten tulloo pukki ja myö vähän syyvvään pukin kansa. Sitten aakastaan lahjat ja sitten isä kaevvaa evakkolekan puuluatikosta ja tarjovvaa pukille paakut, sitten pukki talutettaan taksiin ja sitten myö syyvvään.
Sitten katellaan telekkaria ja syyvvään, sitten tirraatettaan iltakahvit ja syyvvään suklaata. Sitten otettaan vähän suolasta ku hiukoo ja sitten myö männäännii jo muata.
Hyvvee Jooluva kaekille!
(Julkastu aikasemmi netis mm. sivuil Täysin Turhat Kotisivut www.paulilahtinen.net joulukuus 2009)
Sitten ostettaan joolukuus ja syyvvään munkkipossut. Sitten myö tuuvvaan kuus sissään ja juuvvaan päeväkahvit, koristellaan kuus ja sitten myö syyvvään.
Sitten Suomen Turku julistaa jooluraahan ja sitten myö syyvvään ja otettaan joolulökit ja sen piälle vähä syyvvään. Sitten naesväki lähtöö käämmään haovvoilla ja myö isän kansa sillä aekoo syyvvään ja ku naesväki tulloo takasin niin myö haokattaan väljpalloo.
Sitten myö kylypee ropsaatettaan joolusaanassa ja syyvvään joolumakkarroo, juuvvaan saanakahvit ja syyvvään pipaarit. Sitten myö outellaan jooluaterijjoo ja syyvvään outellessa parj kinkkuvoeleipee. Sitten syyvvään jooluateria ja juuvvaan piälle torttukahvit ja sitten myö leekittään joolukuusen ympärillä ja sitten myö syyvvään.
Sitten kyttäellään joolupukkia ja napostellaan pähkinöetä. Sitten tulloo pukki ja myö vähän syyvvään pukin kansa. Sitten aakastaan lahjat ja sitten isä kaevvaa evakkolekan puuluatikosta ja tarjovvaa pukille paakut, sitten pukki talutettaan taksiin ja sitten myö syyvvään.
Sitten katellaan telekkaria ja syyvvään, sitten tirraatettaan iltakahvit ja syyvvään suklaata. Sitten otettaan vähän suolasta ku hiukoo ja sitten myö männäännii jo muata.
Hyvvee Jooluva kaekille!
(Julkastu aikasemmi netis mm. sivuil Täysin Turhat Kotisivut www.paulilahtinen.net joulukuus 2009)
tiistai, 21. joulukuuta 2010
Ihavvaa tiaroks
Naaras- ja urosporoil kasva sarve kesäl.
Alaska kala- ja riistaministeriöm mukka urokse purottava sarves talve alus, ylensä marraskuu lopu - joulukuu pualiväli aika. Naara purottava sarves synnytettyäs keväl. Vanhois kuvis joulupuki poroist joka ikisel niist, Petterist Salama, o sarve, eli nee o filoi!
Kyl see ny olis pitänu tiättä et vaa naispualise pystyvä raahama läskiperssest punapukust wanhha ukko ympärmaailma yhres yäs eksymät!
(Julkastu aikasemmi ainaki Täysin Turhil Kotisivuil joulukuus 2004)
Alaska kala- ja riistaministeriöm mukka urokse purottava sarves talve alus, ylensä marraskuu lopu - joulukuu pualiväli aika. Naara purottava sarves synnytettyäs keväl. Vanhois kuvis joulupuki poroist joka ikisel niist, Petterist Salama, o sarve, eli nee o filoi!
Kyl see ny olis pitänu tiättä et vaa naispualise pystyvä raahama läskiperssest punapukust wanhha ukko ympärmaailma yhres yäs eksymät!
(Julkastu aikasemmi ainaki Täysin Turhil Kotisivuil joulukuus 2004)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)